tiistai 28. huhtikuuta 2015

Vatsalihashaasteen tuloksia

Mä, kuten kymmenet tuhannet muut, osallistuin Tikiksen vatsalihashaasteeseen, joka kesti seitsemän viikkoa. Kaikki treenit tein, toiset oli kivempia kuin toiset, mutta semi rankoilta kaikki tuntuivat muistaakseni. Kuvasin vähän epäsäännöllisesti, millaisia vaikutuksia treenillä oli mun vatsalihaksiin. Aluksi tuntui ettei tuloksia näy, enkä kyllä odottanutkaan, että mulla mitään sixpackia ois haasteen jälkeen ollutkaan. Viimeisillä viikoilla peilistä katsoessa huomasin pieniä muutoksia kuitenkin tulleen.

Vasemmalla siis kuva ennen haasteen alkua ja oikealla kahden ekan viikon jälkeen. Molemmissa tapauksissa en jännitä vatsalihaksia. Kaikki kuvat on otettu eri aikaan päivästä, ja vähän eri kuvakulmista ja erilaisissa valo-olosuhteissa, joten kuvat eivät ehkä anna ihan todenmukaista kuvaa.

Jälkimmäisessä tapauksessa vatsalihakset erottuvat "lepotilassa" jo hieman, jee! Saatan kyllä tietämättäni ehkä vetää napaa sisään, onhan se vähän kuumottavaa kun joku osoittaa kameralla paljasta vatsaa =D

Tässä kuvat aloituksesta ja kahden viikon jälkeen, missä jännitän lihaksia. Aika olematon toi lähtötilanne.

Olen kyllä ihan tyytyväinen lopputulokseen, koska tosiaan suurempia odotuksia ei ollut, kun treenejä oli kolme kertaa viikossa.

Näiden kehityskuvien katselu motivoi mua kuitenkin hulluna! Ois mukava jatkaa kesään asti, ja miksei pidempäänkin tehden joka viikko kolme edes viiden minuutin vatsalihasjumppaa. Ei näkyviä lihaksia kuitenkaan pelkällä treenillä saada, ja ruokavaliota en ole valmis kiristämään! Minähän syön sitä mitä huvittaa milloin huvittaa :)

Mitenkäs teidän vatsalihashaaste, osallistuitteko ja tuliko tuloksia?

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Treenikatsaus viikkoon 17

Tietysti just silloin kun juoksu alkaa tuntumaan mukavalta, jotain tapahtuu ja joutuu jäämään treenitauolle. Sen verran multakin järkeä päästä joskus löytyy, etten tän nuhan kanssa lähe treenaamaan. Vaikka se ahdistaa, ja stressaa koska alle kaks viikkoo ja pitäis pystyy juoksemaan tapahtumassa. Mutta sitten kun mä paranen, niin lupaan, etten jätä yhtäkään treeniä välistä laiskuuden takia!

Viime viikolla muutaman liikuntasuorituksen sain aikaan, ennen perjantaina alkanutta sairastumista: 

Maanantai: Kotijumppa 19 min, sisälsi ihan peruslihaskuntoliikkeitä, vatsalihaksia, kyykkyä, punnerrusta, askelkyykkyä... 

Tiistai: Juoksua 12km / 68 min, 5'40 min / km. Suunnittelin tämän olevan rento 12 km, mutta askel tuntui lentävältä, niin kiristin vauhtia sen verran, että tää meni justiin ja justiin kovasta lenkistä. Pääsin juoksemaan metsässä polkuja pitkin, golfkentän poikki ja vähän kauempana kaupungista, ja olin noista lenkkimaastoistakin ihan fiiliksissä!

Keskiviikko: Kevyttä juoksua 5 km / 34 min. Tämän lenkin kanssa olin ihmeissäni, kun sykkeet varmaan ekaa kertaa täällä Kokkolassa oli tän lenkin aikana alle 160! Lenkki tuntui ihan samalta kun kaikki muutkin kevyen vitoset, ja tuuli oli välillä aika kovakin. Olen syyttänyt kevyen vitosen korkeita sykelukemia ylämäistä, joiden aikana syke nousee.

Torstai: lepo, vaikka hinku treenaamaan ois ollut kova.

Perjantai: pähkäilin pitkän aikaan menenkö salille, teenkö kotijumpan, mutta päädyin kuitenkin lepoon. Ei ois pitänyt.

Lauantai: Kävelyä 4,9 km / 45min.

Sunnuntai: ulkoilua valokuvauksen merkeissä.


sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Kevään merkkejä etsimässä

Tämä viikonloppu on kulunut nuhaa potiessa... Kyllä ärsyttää kun tietää, että tämä on vielä tosi sitkeää tautia, ainakin kaikilla muilla tuntuu olevan. 

Lauantaina tosiaan mentiin tai menin kotiin. Mitään en ole tehnyt, en kerrassaan mitään. Lauantaina katsottiin se kolme tuntia Kärpät-Tappara -peliä, ja kuten kaikki varmasti tietää, Kärpät jatkaa Suomen Mestareina!!!!!!!

Tänään kävin vähän pihalla kuvailemassa, mutta aika heikoksi jäi saalis. Oon ajatellut, että ois kiva aloittaa lintubongaus :D Ottaa kirjahyllystä joku lintukirja, ja sit käydä läpi järjestyksessä niitä lintuja, ja merkitä aina kun on nähnyt sen linnun ja koittaa ottaa niistä kuvia. Outoako? Ainakin tulis liikuttua enemmän luonnossa. Ja luontoa muutenkin haluaisin enemmän kuvata, luonnonilmiöitä.

Ne pari kevään merkkiä, jotka bongasin....
... kotipihan pensaassa on vihreitä nuppuja

... äitin kukkapenkissä oli kivsuja kukkia

... pari leskenlehteä näin.

Ja sitten pari ei niin keväistä kuvaa...




Mun metsäretki loppuiki sit melko lyhyeen.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Voihan perjantai...

On kyllä ollut ehdottomasti vuoden ( tai vuosikymmenen ) surkein perjantai, ja vi*utustaso on kyllä korkeella.. Saanko valittaa? Valitan silti.

Sain kesätöitä, mikä sinänsä on ihan jees, koska tuntuu, että niitä on nykyää niin vaikia saada, mutta meen taas osastolle, enkä pidä siitä, ahdistavaa nyyh.

Tämä elämä täällä tällä hetkellä ärsyttää.

Oli lied-konsertti, joka meni ihan alakanttiin. Soitin niin päin sitä ihteään että tekis mieli itkeä.



Kotona ei ollut lepyttelykarssuja odottamassa, joten piti ihte lähtiä hakemaan.

Minimanissa oli enää vain paskat karkit jäljellä.

Mulla on kurkku kipiä, enkä nyt todellakaan voi sairastaa, mutta varmaan pakko, koska kaikki muutkin. Hälle ei kunnian kukko laula, joka tartutti tän mulle, ja taidan tietää kuka.... Siitäkin syystä ois lepyttelykarkit pitänyt olla odottamassa. 

Onneksi olut on hyvää, mutta sitäkin vain yksi.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Pari uutta juttua kotiin!

MOIKKA MOI! 
Mä oon jo pitkään halunnut saada meidän kämpän sisustusta vaaleampaan suuntaan täällä olohuoneessa. Nythän kaikki on mustaa. Tv-taso on musta, vahvarit on mustat, matto on musta, sohva on musta, verhot oli mustat.... Haluaisin saada olkkaariin enemmän harmaan ja valkoisen sävyjä. Sohvapöytä meillä on valkoinen/lasinen, oon aikaisemmin ostanut valko-harmaan pöllöviltin, ja valko-harmaan kukkaruukun. Näin tämän viikon Minimanin mainoksessa tarjouksen verhopaketista, jossa oli 2 kpl verhoja 15 €. Käytiin katsomassa ja ostinkin sitten paketin harmaita verhoja. Nää ois saanut olla pikkusen tummemman harmaat ja paksummat, mutta kun halvalla sai niin....

Nämät ovat siis ihan normaalin kokoiset, oon vaan taittanut ne kaksin kerroin, niin ne näyttävät vähän tommosilta paneeliverho-tyyppisiltä.

Lisäksi käytiin hakeen tällä viikolla Jyskistä ( joo oon sanonu, etten osta sieltä enää ikinä mitään, mutta ku oli tarjouksessa...) kolmen korin laatikostosysteemi tohon peilin alle, ja peilin alla ollut (yö)pöytä siirtyi makuuhuoneeseen täydentämään oikeaa tehtävään, ja makuuhuoneen paska yöpöytä saa lentää kuuseen. Eli se lojuu tossa niin kauan kunnes jaksetaan käydä kierrätyskeskusessa, eli sitten kun me joskus muutetaan täältä.


Alkuperäinen hinta tästä oli vähän yli 100 € ja nyt tarjouksessa 50 €.

Tämä tuli siis makuuhuoneeseen...

... tämän tilalle. 

Vielä haluttais hankkia harmaa divaanisohva, ja ihan hulluna tekis mieli ostaa harmaa karvalankamatto tohon olohuoneeseen. Nyt varsinkin nuo vaaleammat verhot huutaa lisää vaaleampaa väriä kaverikseen. Jos jollain ois myynnissä halvalla, niin täällä ois potentiaalinen ostaja!

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Treenikatsaus viikkoon 16

Siis huhhuh! Edellisestä treenikatsauksesta on kuusi viikkoa!! Kuusi viikkoa oon ollut lähes liikunta(juoksu) kyvyttömänä.. Sen kyllä huomasi viime viikolla, ei mennyt lenkit yhtä kepeästi kuin kuukausi sitten ( no työn ja tuskan takana ne oli silloinkin, mutta ainakin jaksoin juosta päätetyn matkan). Mutta positiivista oli, että viime viikolla pystyin juoksemaan lähes kivuttomilla jaloilla! 
Ainoastaan sykemittarin kanssa oli ongelmia, kun se sammuili kesken kaiken, mutta sekin loppui patterin vaihdolla. 

Kuva weheartit

Maanantai: Hölkkää 5 km / 34 min. Kun jalat tuntui hyviltä, oli pakko päästä lenkille surkeasta säästä huolimatta. Satoi räntää, oli kova tuuli, ja puolet matkasta satoi päin naamaa kovia pikku jääkiteitä niin, ettei voinut pitää silmiä edes auki. Kotiin tultua olin ihan likomärkä, mutta tyytyväinen, että lenkin sai tehtyä.

Tiistai: Sählyä 50 min. Ekaa kertaa koko konsan aikana uskaltauduin meneen konsan ja amkin sählyvuorolla pelaan. En ois kyllä mennyt ilman Samulia :D Ja oli kuulkaa rankkaa! Me tultiin 10 min myöhässä, ja jo 20 min päästä olin ihan läkähyksisä ja mietin miten jaksaisin vielä puoli tuntia. Viimeset 10 min oli jo tuskaa, enkä jaksanut enää kunnolla pelata. Ja naamaki oli ihan tulipunanen.
Ens kerralla eli huomenna ( jos uskallan mennä yksin) otan sykemittarin mukaan ja katon kuinka korkealla sykkeet käy pelin aikana! 

Keskiviikko: hölkkää 6 km / 39 min. Tämän olisi pitänyt olla kova 12 kilsanen, mutta jo kolmen kilsan jälkeen päätin luovuttaa, ja hölkätä takasin kotiin, niin pahalta juoksu tuntui. Liekö sitten edellisen illan sähly verottanut voimia..

Torstai: Lepo

Perjantai: Juoksua 19,5 km / 2 h,1 min. Oli kyllä paska lenkki! Ekat 7 km meni ihan mukavasti, mutta sitten alkoi jo askel painaa. Mulla oli mukana yksi energiageeli, jota hörppäsin kympin kohalla. Ei ollut tietenkään vettä mukana, ja suu kuivui ihan hulluna. Tuli ihan hirveän huono olo, kun ei saanut nestettä, oksetti taas, ja tuntu että kuolen janoon ja melkeen itkin. Kakskyt kilsaa piti juosta, mutta reittiä piti vähän, vaivaisella 500 metrillä lyhentää. Mutta kaloreita paloi kivasti yli tuhat! 

Lauantai: Lepo

Sunnuntai: Hölkkää 5 km / 33min ja vatsalihastreeni 17 min.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Railakas viikonloppu

Huhheijakkaa, on vanhusta viety tänä viikonloppuna! Perjantaina olin eräässä paikallisessa kuuntelemassa ystäväni ja sadan muun kanssa funkkia. Meno oli kova, ja juoma hyvää. Tuli jorattua taas oikeen kunnolla. Tupa oli täpötäynnä ja hiki virtasi. Jatkoilta selivisin omaan sänkyyn aamu kuudeksi. Hups!


Lauantaiaamuna heräsin enemmän tai vähemmän virkeänä hieman kymmenen jälkeen. Kun elämä alkoi olla voiton puolella otin ja siivosin koko kämpän ja Samulin ja ystävämme Juuson tultua kävimme kaupassa ostamassa mässyä ja pitsavärkit. Siirryttiin meille katsomaan Kärpät-Tappara peliä, OOOOULUN KÄRPÄT! 
Illemmalla menin kamariorkesterin konserttiin ja melkeen nukahdin sinne. En kuitenkaan sieltä tultua tajunnut mennä nukkumaan, vaan koukutuin Au pairit Los Angelesissa -ohjelmaan, ja kastoin sitä Areenasta monta tuntia. Suosittelen! Nukkumaan pääsin vasta kahdentoista jälkeen kun ukot lopetti änärin katsomisen.
Löysin ihan uskomattoman hyvää siideriä! On makeaa, muttei minusta niin hirveän ällömakeaa, ei samalla tavalla makeaa kuin Sommersbyt esim. Oli myös kallis 4.5€, mutta todellakin sen arvoista.

Tänään sunnuntaina pyörähdin kotona äänestämässä, ja hassusti kävi ilmi illalla Mamma Leonessa syödessämme, että olin äänestänyt vanhempieni kanssa samaa henkilöä! Samalla kotireissulla vaihdettiin autoon kesärenkaat,  kävin ihanalla hölkkälenkillä, ja olin positiivisesti yllättynyt kun kissa oli laihtunut! 

Joo että semmosta tällä kertaa, morjens!

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Positiivisia asioita viikonlopulta!

Mua ei ole haastettu facebookissa olleeseen positiivisuushaasteeseen, mutta Kaksi yhden hinnalla -blogissa haastettiin muutkin kirjoittamaan positiivisia asioita viikonlopulta, joten tässä nämä tulee! 

1. Avattiin perjantaina Samulin kanssa keskiviikkona kaverilta saamani skumppa, maistettiin tekemääni juustokakkua (oli ihan sairaaaan hyvää, katsokaa ohje täältä ) ja istuttiin oikeen alas ja juteltiin :)


2. Lauantaina siivotiin, ja on se aina mukavaa, kun kämppä on puhdas!
3. Oli ihanan aurinkoinen ja lämmin ilma sekä lauantaina että sunnuntaina.
4. Pyysin konsertissani soittaneet kaverini käymään teellä ja kakulla, ja mukavasti siinä pari tuntia vierähti keskustellen musiikista. Niin ja ostamani tee oli tosi hyvää!

5. Illalla käytiin vielä Samun kanssa vajaan tunnin mittaisella pyörälenkillä, päälle sauna ja hyvällä omatunnolla irtokarsuu.

6. Sunnuntaina herättiin puoli kaksitoista

7. Sain Samulin suostuteltua salille ( oli aika työ onnistua siinä) ja tehtiin mukava yläkeho-/käsitreeni.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Mun oma konsertti!

Huhheijaa, mulla oli tosiaan tuossa keskiviikkoa 8. päivä opinnäytekonsertti! Vielä tänä vuonna ammattikouluissa (käsittääkseni kaikissa) tehdään opinnäytetyö, ja meidän konservatoriolla se yleensä on itse järjestetty konsertti tai jotain muuta, kuten levyn teko, mutta suurin osa tekee oman konsertin.

Ainoa, mikä valmiiksi sun puolesta tehdään, on salin varaus sinä päivänä, jolloin olet halunnut konsertin tehdä. Konserttipäivätkin ovat valmiiksi valittu, mutta itse saat päättää minä päivänä annetuista päivistä pidät konsertin (sori tää teksti tuntuu takkuavan nyt pahasti :D ). Eli siis kaikki muu on omilla hartioilla. Biisien valinta, muiden muusikoiden buukkaus, harjoittelu tietysti, konsertin teeman valinta, käsiohjelmien teko, markkinointi (omat tiedotetekstit eli kutsut tiedotetilaisuuteen lähetetään lehtien toimittajille koulun kautta), julisteiden suunnittelu ja levittäminen (julistekuvat yleensä ottaa koulun IT-vastaava, sekä tekee ne, ei tosin automaattisesti, vaan hänet pitää pyytää), salin valojen ja äänentoiston tekemiseen täytyy pyytää erikseen koulun tekniikkavastaava, sekä lopuksi kirjallinen raportti.

Samulin ottama julistekuva.
Mun konsertin nimi oli siis Eräs rakkaustarina, ja teemana rakkaus. Musiikin avulla kerroin kuvitellun rakkaustarinan, kuinka se alkaa ihastumisesta, syvenee rakkaudeksi, mutta päättyy kuitenkin huonosti, kertoja pettää rakastaan. 
Idean keksin oikeastaan jo viime vuonna, mutta olen sitä kypsytellyt ja paljon pohtinut kappalevalintojani. 
Soitin lied-parini kanssa pari liediä ( lied on laulu-piano kappale, jossa molemmat ovat yhtä tärkeitä, pianolla ei siis ole säestävää roolia), kolme soolopianokappaletta ( Puolencin Valse, Debussyn Arabesque 1 ja Sibeliuksen Romance Des-duurissa), ystäväni kanssa yhden kahden pianon kappaleen, sekä yhden nelikätisen, lauloin Samulin kitarasäestyksellä Porcupine Treen Trainsin, sekä viimeisenä kappaleena oma sovitukseni Anna-Mari Kähärän kappaleesta En mä tullut niinkuin ennen kolmelle laulajalle kitara säestyksellä.


Salin koristelin kynttilälyhdyin ja ruusunlehdin. Valojen avulla tuin tarinaa, alun ihastumisvaiheessa halusin keltaista valoa, rakkausvaiheessa punaista, ja lopussa sinistä.

Kuva Mika Viik

Olin stressannut konserttia viime keväästä lähtien, mutta konserttipäivänä ei jännittänyt yhtään! En voinut uskoa, että tänään on mun oppari, ei tuntunut yhtään todelliselta.
 Olen ihan superkova jännittämään. Vasta tunti ennen konsertin alkua jännitys hiipi mahaani. Eniten aina jännittää, muistanko kappaleet ulkoa. Tällä kertaa muistin, vaikka yksi kappale oli sellainen, jota en aikaisemmin ole missään esittänyt.


Pikku virheitä tuli, mutta niitä tulee aina. Isoin juttu mikä mulle sattui oli se, kun tulin soolojeni jälkeen takahuoneeseen hakemaan laulajaa, ja nuottia seuraavaa biisiä varten, mutta nuottia ei löytynytkään! Tuskan hiki kirpoaa.... Etsimme nuottia hetken tuloksetta, mutta lopulta oli pakko kävellä takaisin lavalle, ja toivoa että nuotti olisi jäänyt harjoituksissa flyygelin päälle. Vaan ei ollut..... Siinä sitten kertoa, että :" joo mun nuotti on mennyt hukkaan, käyn vielä takahuoneessa etsimässä, ja jos ei löydy, jatketaan seuraavaan kappaleeseen..." Samulikin sinne sitten kiirehti etsimään, ja huh, löytyihän se viimein, ja päästiin jatkamaan konserttia. Sain vielä raikuvat tsemppiaplodit, kun palasimme lavalle, ja näytin löytynyttä nuottia. 
Tuona hetkenä kuitenkin mietin, että tämä konsertti on kuin suoraan painajaisistani.

 
Samulin ilme :D Tais tulla väärä sointu.

Laulua jännitin myös aika paljon, koska en ole ikinä aikaisemmin laulanut yksin yleisölle, enkä ottanut mitään laulutunteja. Kuulin, kuinka ääneni hieman värisi, mutta yritin olla välittämättä siitä. Konsertti äänitettiin levylle, mutta en tiedä, milloin uskallan kuunnella tuon laulukappaleen, ehkä vuoden päästä :D  Palautteessa sain myös kuulla siitä, että näki, että olin hermostunut biisin aikana, eikä se ollut mulle sitä ominta juttua. 

Kuva Mika Viik.

Konsertissa oli kuutisenkymmentä henkeä, paaaljon enemmän kuin ajattelin sinne tulevan. Perheeni oli siellä, joitain sukulaisia ja naapureita, ja yksi kaverikin oli jaksanut ajaa itsensä Kokkolaan : )

Konsertista sain tosi hyvää palautetta sekä lautakunnalta, että ystäviltä. Oli kiva kuulla, että olin saanut jotkut itkemään, ja menettämään yöunensa :D
Yksi hienoin asia, mikä mulle sanottiin palautteessa, oli että pärjäisin pianstina tulevaisuudessa. Toki tiedän, ettei henkilö voi minua määritellä pianistina yhden konsertin perusteella, mutta oli se aika pysäyttävä kuulla ammattilaisen suusta. Konserttia seuraavana päivänä olikin paljon miettimistä palautteen jälkeen. Olin saanut niin hyvää palautetta, että siinä oli sulattelemista. Minua pyydettiin myös miettimään uudestaan korkeakoulu hakujani, mutta lopulta päädyin olemaan tekemättä muutoksia.Muutenkin seuraava päivä oli tosi raskas, en ollut saanut yöllä nukuttua, ruoka ei maistunut, oli vaikea keskittyä, itketti (ja itkin) koko ajan.. Kaiken kaikkiaan tuo koko konserttiprojekti oli sekä fyysisesti että henkisesti tosi rankka.


Konsertin jälkeen saamani kukat : ) 

On tosi vaikea uskoa, että konsertti on nyt ohi.. Mietin, että miten ihmeessä pystyin niin hyvään suoritukseen jännityksessä, yleensä se pilaa esitykseni. Mietin, miten ihmeessä kestin sen jännityksen! Mistä se turbovaihe löytyi? Miksi sain niin hyvää palautetta? Miten voi olla, että mun konsertti oli niin hyvä?

Olen niin kiitollinen loppujen lopuksi, että mulla oli mahdollisuus tällaisen konsertin järjestämiseen. Olen niin kiitollinen ylläoleville muusikoille, jotka olivat mukana tekemässä konsertista niin hienon! Kiitollinen olen myös muille henkilöille, jotka ovat olleet kanssani järjestämässä konserttia. 
Niin huikeeta!

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Pääpääpääsiäinen!

Olipas mukava neljän päivän loma! Tuli blogin muokkausinspiraatiokin, ja aika tyytyväinen olen yksinkertaiseen lopputulokseen. 
Loman aikana osasin olla stressaamatta VAIKKA MULLA ON YLIHUOMENNA KONSERTTI ÄÄÄÄÄÄÄÄ!!!!!! 
Siis ei stressiä. 

Täsä vähä kuvia mun lomapuuhailuista.

Vedin kunnon herkkuöverit; itse tein ja söin ylläolevia suklaamuna-asioita, vedin suklaata, suklaakakkua, sitruunakakkua, pashaa, mämmiä... Jospa sitä nyt sit vaikka ottais loppukirin "kesäkuntoon".

Aloin lukeen Harry Pottereita toiseen kertaan. Lisäksi pelasin monta tuntia Gameboylla Pokemonia =D 

Menin lauantaina kylän kokolle, siellä näin muutamaa kaveria. Muuten olikin vähän meh, ja kylmä. Mutta mukavaa, että yhteinen kokko taas sytytettiin ja paikalle tuli tosi paljon porukkaa!

Kävin kävelyllä

Käytiin Samulin kanssa pääsiäisajelulla, ja haettiin kevään ekat pirtelöt!!

Mitenkäs teidän pääkiisiäinen? :)

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Vaikeuksien maaliskuu

Vaikka mun maaliskuu ei todellakaan mennyt treenien osalta niinkuin suunnittelin, ajattelin silti tehdä katsauksen menneeseen kuukauteen.

Maaliskuussa en pystynyt tekemään kuin yhden kunnon juoksuviikon. Maaliskuun toisella viikolla selässäni oli tikit, enkä saanut juosta (luomesta ei muuten löytynyt mitään, jee!), ja seuraavan viikon loppuna menin telomaan jalkani, ja sen takia en ole päässyt tekemään mitään muuta kuin joitain kotijumppia.. 


Ahdistaa, koska haluaisin jo niin kovasti juoksemaan. Pelottaa myös, että kunto huononee kovasti, ja sitten kun pääsen taas lenkille, juoksu on yhtä tuskaa ja motivaatio tekemiseen katoaa. Pitäisi varmaan nyt tässä huhtikuussa tehdä treenejä pyöräillen, että pysyisi tuo kestävyys edes jonkulaisessa kuosissa, eikä tarvitsisi taas aloittaa alusta kun jalka parantuu. Toinen stressitekijä on se, millon se jalka parantuu. Olen jo itseni ilmoittanut ja maksanut toukokuun alussa oleviin kisoihin, ja kyllä ärsyttää, jos ne rahat ( 15€, ei onneksi enempää) menee nyt ihan harakoille.

Viikko 10: Juoksua 37 km. Lisäksi kävely/hölkkä lenkki 48 min ja kuntosali 45min.
Viikko 11: Tikit. Viikolla kävelin n. 1h 46min., pyöräilin 1h 5min., ja tein kotijumpan 25 min. 
Viikko 12: Kevyttä juoksua 19 km. Lisäksi kävelyä 46 min ja lihaskuntoa 19 min. Tällä viikolla murjoin jalkani.
Viikko 13: Lihaskuntoa 40 min ja uintia 40 min.

Helppoo, nopeaa ja halpaa ruokaa: keitä n.4 dl tummaa makaronia kypsäksi, heitä sekaan pussi herne-maissi-paprikaa ja tonnikalapurkki.

Jalkani on sen verran parantunut, että pystyn kävelemään normaalisti. En kuitenkaan halua rasittaa sitä ylimääräisellä kävelylenkeillä. Pahin turvotus ja mustelmat ovat pois, mutta jonkin verran niitäkin on jäljellä. Jalkapöydän ulkosyrjä on hieman kipeä, ja jalkapöydän päällä on kohta, jota painettaessa käy kipeää. 

Huhtikuussa jatkan lihaskunnon tekemistä, pitänee varmaan myös alkaa tekemään lenkkejä pyöräillen, vaikka pyöräilystä en pahemmin pidä, jotta voin jatkaa juoksuharjoittelua siitä mihin jäin, kunhan jalka on täysin kivuton. Toivotaan, ettei mitään uusia esteitä ilmaannu. Ja jos nyt jotain positiivista tästä jalasta pitää löytää, niin hyvä että se tuli just nyt, kun ilmatkin on olleet niin huonot. Oon monena päivänä sanonuki ukolle, että hyvä ettei tänään tarvi lähteä lenkille, kun ulkona on satanut paskaa taivaan täydeltä.