maanantai 27. lokakuuta 2014

Mustaakin mustempi olkkari

Moi! 
Kerroinki aiemmin, että löysin kirpparilta 15 eurolla uuden tv-tason meidän kämppään. Nyt se on sitte saatu roudattua tänne, ei tosin ongelmitta tietenkään, ja tehty vähän pientä operaatiotakin sille. Muistutuksena kun ostatte tv-tasoa, niin tarkistakaa, että sen takalevyssä on aukko/aukkoja johtoja varten. Ilman sopivia työkaluja reikien tekemisestä saa ihan semi haastavaa.





Nyt meijän olohuoneessa on super synkkää. Mun pitää varmaan joustaa siinä verhoasiassa ja ostaa vaan jotkut vaaleat verhot, Ehkä semmoset vaalean harmaat. 

Tästä postauksesta näkee, minkälainen tää olohuone oli sillon ku oltiin just muutettu. 

Viikonloppuna askartelin meille halloweeniä varten lepakkomobiilin (=


Idea oli oma, mutta lepakkomallit otin tästä kuvasta. Minusta tuosta tuli ihan kiva! Nyt vaan sit viikonloppua odoteleen, että saa laittaa tuon roikkuun.

lauantai 25. lokakuuta 2014



Outo viikko takana. Ensinnäkään ruoka ei oo oikeen maistunut. Toki oon syönyt, mutta syömäni ruoka ei ole maistunut millekään. Kaikki ihan samanlaiselle. Ei ole erityisemmin tehnyt mieli mitään. Itkeny oon melkeen joka päivä vähän. Tänään sitten taas enemmän. Koko päivän. Siitä lähtien kun mummulla kävin. Kun näin olohuoneen ja keittiön täynnä kauniita valko-liiloja kukkakimppuja. 
Miten kauhean ikävä mulla on pappaa! En voi vielä viikonkaan jälkeen uskoa, etten pappaa näe enää ikinä, en kuule hänen ääntään, en mitään. Kuinka paljon sattuu katsoa vanhoja valokuvia, kuinka paljon sattuu kaikki muistot, jotka vyöryvät mieleen. Pappan sylissä istuminen, mönkijän kyydissä oleminen.. Miten oudolta tuntuu olla mummulassa, kun pappaa ei enää ole siellä. 

Mietin, miltä mummusta tuntuu olla yksin. Ei ole enää kenelle puhua päivittäin, ketä pitää kädestä, kenen kanssa nauraa,itkeä,jakaa ajatuksiaan, kenen viereen nukahtaa, kenelle tehdä ruokaa ja kenen kanssa syödä sitä ruokaa, kenelle lukea kirjaa, ketä hoitaa... Miten oudolta tuntuu ja miten hurjan suuri muutos elämään tulee, kun toinen, jonka kanssa on ollut yhdessä yli viisikymmentä vuotta ei enää yhtäkkiä olekaan siinä.
 Olen monesti miettinyt miltä minusta tuntuisi tuossa tilanteessa. Rakkaudessa ainoa ja kaikista kamalin asia on toisesta luopuminen. Ja se on vielä pakko kohdata. Minä varmasti kuolisin ikävään. En vaan pystyisi jatkamaan elämääni yksin. 

Kun on ihminen jota rakastaa, ja josta todella haluaa pitää kiinni, pitää antaa kaikkensa ja luopuakin asioista. Keksin, että jos Samuli pääsee vuoden vaihteessa konsalle, aion pitää syksyllä välivuoden. Ihan sama, vaikka äiti suuttuisi ja muut pettyisivät. En halua tilannetta, jossa en pysty iloitsemaan Samulin kouluun pääsystä, vaan sen sijasta murehdin miten parisuhteelle käy, jos toinen jää ja minä joudun muuttamaan pois yksin. Ja jos kerta tiedän, etten pysty "kaukosuhteeseen", miksi siis riskeeraisin hyvän suhteen, jos kukaan ja mikään ei minua estä jäämästä.

No, poikkesin vähän aiheesta. 

En ymmärrä miksei tämä itku jo lopu. 
Harmittaa, etten viimeisen parin vuoden aikana, jolloin pappa sairasti enemmän, osannut kertoa miten paljon hänestä välitin. 
Toivottavasti pappa nyt näkee sieltä taivaasta miten paljon häntä kaipaan. 


Ja en odota että sanotte mitään. Haluan vain purkaa ajatuksiani johonkin.

Oon onnellinen vaeltaja, käyn maailmasta parempaan. Ei siellä tuskaa, ei vaikeuksia. On kirkas määrä matkallain. Saan nähdä Isän taivaallisen, ei enää tarvi harhailla. Käyn yli virran voittajana. ja olen vihdoin kotona.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Voi ääh...

Ja näin ois lomat lusittu. Ja todellakin lusittu. Ehkä tää sitteki meni sen rentoutumisen puolelle ja nyt ahistaa etten soittanut tarpeeksi, mutta toisaalta soittamisen ajatteleminen lomalla myös ahisti. Ja nyt ahistaa se etten/jossen saa hyvää motivaatiota loppuvuodeksi. Ja ahistaa myös autokoulun syventävä vaihe huomenna.. Mitä turhaa pa*kaa ja rahastusta!! 
Sitten muihin aiheisin.

Mun pappa kuoli perjantaina myöhäisillalla... Lauantaina kokoonnuttiin mummulle suvun kanssa ja kävi siellä kyläläisiäkin. Aluksi en halunnut mennä sinne, koska ahdisti se. että itkisin siellä kun muut yrittäisivät lohdutella tyynenä että "pappa on nyt paremmassa paikassa" ja " papalla ei ole enää kipuja". Mutta onneksi menin, koska oli hyvä tunne olla yhdessä ja vaikka itkinki paljon ei se ollut ahdistavaa. Ja melkein enemmän sai nauraa ku itkeä :) Välillä on kuitenkin vielä vaikea uskoa ettei pappaa enää ole..
Tosiaan tuo "pii pii pikkuinen lintu" edellisessä postauksessa oli laulu, jota muistan että pappa monesti lauloi minulle kun olin pienempi ja istuin hänen sylissään pyörätuolissa. 

Lauantai meni siis itkiessä, illalla oli silmät turtana ja kauheat silmäpussit. Mietin moneen kertaan viihdinkö lähteä Ylivieskaan Bar5:een katsomaan poikaystäväni keikkaa. Menin kuitenkin, eikä siellä tarvinnut ajatella asiaa vaan sai keskittyä musiikkiin.
Joo tiedän että kuvausasento on väärä, ei tarvi tulla pätemään. Oli vähä vaikea yrittää ottaa näitä peilikuvia kun se jalusta on tosiaan tuolla kämpillä..


Jaa mitäs muuta. No, nyt sunnuntaina tultiin tänne Kalajoelle, koska täällä ajan sen arvioivan ajon tai minkä lie. Ja sitten nokka kohti Kokkolaa. Jee... :DD Oispa jo joululoma :D
Oon tässä miettinyt uutta kameran ostoa. Alkaa käyä tuo 1100 D jo vähä tylsäksi. Canonin 600 D:tä oon miettinyt. Oon sen verran merkkiuskollinen että Canonissa haluan pysyä. Suositteletteko jotain? 


Tai ehkä alan säästökuurille ja meen nenäleikkaukseen. 
Nyt oli kyllä aika masentava postaus. Laitanpa tähän loppuun nätin kuvan meijän kissasta



lauantai 18. lokakuuta 2014

Pii pii pikkuinen lintu, paleltaako jalkojas, koivun oksalla ollessas, marjan varrella maatessas?

Pii pii pikkuinen lintu, paleltaako jalkojas, nurmikolla nukkuessas, marjan varrella maatessas? 

Hei hei rakas pappa, jäi pelkkiä hyviä muistoja <3

perjantai 17. lokakuuta 2014

Sokerihiiren avautuminen

Näin meille kertoo Fit-lehti. Lehti, joka on täynnä painonhallintaan ja terveelliseen elämäntapaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Että herkkujen syöminen on osa terveellistä elämäntapaa. Olen täysin samaa mieltä.

Mua niin ärsyttää nykypäivän ruokatrendit (vaikka niitä itsekin sillon tällöin _kokeilen_ ) jotka kieltää kaiken nautinnon. Ja sitten ihmiset luulee, että ne on onnellisia, kun ne ei syö mitään hyvää, pelkkää maitorahkaa, purkkikanaa, koska siinä on niin paljon protskua, ja salaatteja päivästä toiseen. Ja kerran puolessa vuodessa kahvin kanssa pienen palan piirakkaa. Ja sen jälkeen julistavat, että kun ovat semmosia herkkusuita. Älä valehtele. Opi oikeasti nauttimaan niistä herkuista.

En vaan ymmärrä sitä, miksi pitää luopua asiasta, josta oikeasti pitää?  Tuskin kovin moni oikeasti voi sanoa, ettei pidä vastaleivotusta pullasta. Kuitenkin kun sitä tarjotaan, niin kieltäydytään hampaita kiristellen. 
"Suhde herkkuihin vääristyy ja kaikki riskit unelmakropan ja terveysihanteen tavoittelun tieltä siivotaan. Mielitekona syöty korvapuusti on merkki lipsumisesta ja itsekontrollin menettämisestä." 


Vastaisin kuten 35 % vastanneista. Joka päivä tulee laitettua suuhun jotain makeaa, esim. keksiä, jäätelöä, itsetehtyä piirakkaa eikä se minun maailmaani kaada! Aina sitä ei edes hoksaa, että taas tuli herkuteltua. Olenko silti ylipainoinen? No en. Ja se johtuu siitä, että syön muuten suhteellisen terveellisesti ja ravinto-liikunta suhde on kunnossa. 
"Normaalipainoinen, pari kolme kertaa viikossa liikkuva ja perusterveellisesti syövä voi ottaa herkkupalan päivittäin tai pitää karkkipäivän viikossa." 


Lokakuun alussa julistin alkavani kuukauden kestävään sokerilakkoon. Heti ensimmäisenä mietin, millä korvaisin sokerin. "Makeanhimo on ihmiselle synnynnäistä. Elämä käy hankalaksi, jos koko ajan yrittää räpiköidä luontoaan vastaan". Ja niinhän siinä kävi, ettei sokerilakko kestänyt päivää kauempaa. Onneksi. Kuukausi ilman sokeria olisi tehnyt minusta tosi kärtyisän ja happaman. Niinhän se menee, että se mikä on kiellettyä niin sitä tekee mieli. Ja kun sitä kiellettyä asiaa ei sitten saa, se vaikuttaa käyttäytymiseen ja tunteisiin. Kuten itse olisin ärsyyntynyt ja ehkä jollain tapaa surullinenkin. Ja ei muistakaan tunnu kivalta, jos kokoonnutaan porukalla istumaan iltaa kera sipsien, karkkien, leivonnaisten, ja yksi porukasta kieltäytyy kaikesta hyvästä. Mulle tulee ainakin huono omatunto syömisestäni ja vaivantuneisuuden tunne. Kaiken kieltämisellä kiusaa vaan itseään! Ja muitakin.

Tämän tekstin pointti on se, että relatkaa ihmiset! Kukaan ei tuomitse teitä herkuttelusta! 


Lainaukset Fit-lehdestä (6/2013) Johanna Lättin artikkelista Sulassa herkkusovussa.

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Oulun tuliaisia!

Moikkelis moi! 
Käytiin tuossa ukon kanssa tiistaina Oulussa vähä shoppailemassa. Mulla oli tosi hyvä shoppailufiilis, mutta äh, en vaan osaa enää! Kiertelin kauppoja tyyliin :" Joo näyttää kivalta, mutta ei ehkä ihan just mua, tuommosia mulla on jo paljo, emmää kahtakymppiä raaski maksaa paidasta jnejne.." Sit rohkaistuin ja pakotin itteni ostaan jotain. Ja ostin paidan ja farkkulegginsit, jonkalaiset mulla oli yläasteella (jopa ihan saman kokoisetki, yhtä paljo kinnas sillonki, mutten halua ostaa  kokoa M/L....) ja jokka oli mun lempihousut ja nyt mulla on taas semmoset ^^

Yhteensä nuot makso 36€ Micksissä. Ja ah, mun kesällä ostamat maiharitki pääsi ensi käyttöön, oon niin oottanu, että saan alkaa käyttään niitä <3


Hui että oli muuten vaikia ottaa näitä so called asukuvia, ku ei ollu kamerajalkaa mukana. Siks en varmaan ikinä ota mitään "asukuvia" ku en jaksa alkaa kyhäämään mitään härpäkettä mihin saisin kameran tai sitten kamerajalusta on muualla ku minä, niinku nyt.


Oulusta tarttu mukaan myös  kirpparilta kaks Fit-lehteä neljällä eurolla ja 
Mars Red Skyn levy Levykauppa äxästä 8) Kallis oli, mutta pakko saada, on se vaan niin kova levy!

Ja koska pikku Oulun kierros ei riittänyt, piti tänään käydä vielä Ylivieskassa kaverin kans kirppareilla ja X-Globessa, jonka ale rekissä oli niin kaunis t-paita että oli pakko se 15 eurolla ostaa, vaikka ei ehkä mun päälle sopinut kauheen hyvin :D Se että en ole tehnyt löytöjä niinkuin NAINEN johtuu siis ihan selväsi siitä, että shoppailuseura on ollut väärää sukupuolta. 
Edestä
Takaa

Lisäksi bongasin cittarissa romulaatikon ja nappasin sieltä tämmösen paketin
Sellulliittivoide ja kuoriva suihkusaippua yhteensä 8 €

Niin joo, ja kirppari Ruususelta löysin meille uuden tv-tason Kokkolaan! Sen kans tuli kyllä ongelmia ku ei saatu mahtuun sitä mun autoon vaikka miten päin kokeiltiin eikä kaverin isänkään autoon. Joten piti sitte raahata se takasi sinne liikkeeseen ja sopia, että käydään hakeen se huomenna. En sitte tiiä millon jaksaa raahata sitä Kokkolaan ku pitäis kuitenki peräkärryn kanssa lähteä täältä ja tuoda se samana päivänä pois.. Se oli kyllä tosi pitkä, etten tiedä miten se sopii meidän kämppään, mutta toivotaan parasta :D Tää oli tänään tämmönen impulssiostospäivä!

maanantai 13. lokakuuta 2014

What if I don't want to grow up?



Viikko 41:
Maanantai: Lenkkipäivä. Ei kyllä huvittanut mennä juoksemaan. Kävinki sitten vain reilun tunnin kävelyllä ja välissä tein pari kolme 4 minuutin juoksuvetoa, mutta tuskinpa niillä mitään hyötyä oli. Ja mulle tuli jopa huono omatunto etten käyny kunnolla juoksemassa! Sen takia yritin viimeviikolla liikkua vähän ekstaa.
Tiistai: Kuntosali 60 min. Jalat, selkä, vatsa, rinta. Sen jälkeen vielä kevyttä pyöräilyä 38 min vajaa 8 kilsaa.
Keskiviikko: venyttelyä 25 min.
Torstai: Juoksua 45 min / 8,17 km sisältäen 4x4 min vedot 2 min palautuksella.
Perjantai: Kahvakuulatreeni 30 min. Treeni löytyy täältä. Tein 8 kilon kuulalla ja sen päälle vielä n.15 minuutin lihaskuntopiirin.
Lauantai: Kevyttä kävelyä 53 min / 4 km.
Sunnuntai: Kevyt kuvaus-pyörä-kävelylenkki 50 min ja iltakävely 42 min/ 4,5km.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Kuulumiset ja pari ylimuokattua kuvvaa

Päev. Tulin ilmoittamaan olevani lomalla. Voi että kun stressaa. Kunpa sais vain soittaa sitä mitä haluaa, eikä sitä mitä pakotetaan... Kumpa sais lomalla vaan lomailla ja olla ajattelematta muuta kuin koulua eli musiikkia. 
Mut täs viikolla aattelin ainakin ulkoilla, ehkä jopa uskaltaudun Alaskan salille, nähdä kavereita, shoppailla hullusti Oulussa, nähdä kun ukkoni soittaa keikan.. Rentoutua? Tuskinpa. 




Mulla oli kuvanmuokkausinspiraatio taas ihan hukassa. Vääntelin randomilla kaikkia säätöjä Lightroomisa ja annoin olla. 
Vähän harmittaa ku tää mun blogi on niin kapea, että en saa laitettua kuvia niin isoiksi ku haluan ja sit ne näyttää ihan tylsiltä. Pitää varmaan joskus muokata ulkoasua, mutten raaskis, mie niin tykkään tästä nykysestä. 
Okei, nyt meen lukeen kirijaa ja juomaan vihreää minttuteetä ja syömään pullaa jota tein tänään. Öitä! 

torstai 9. lokakuuta 2014

I don't want to share you


Viikon 40 liikunnat:
Maanantai: Juoksua 45 min / 8.8 km. Juoksu tuntui alusta asti tosi pahalle, mutta silti painelin menemään ja tadaa, kuntokuurin paras juoksu takana! Ja tässä huomaa, että kyllä se kunto on vähän noussut: kuukausi sitten ensimmäisellä 45 minuutin juoksulla pääsin 8km 150m ja nyt melkein 9 kilsaa. 
Tiistai: Kuntosali 60 min. Jalat, selkä, vatsa ja rintalihakset. Kuntosalia kohtaan mun tunteet on jopa lämmennyt. Siis sehän on ihan hauskaa purkaa vitutusta kiduttamalla itseään salilla, eiku..
Keskiviikko: Venyttelyä 30 min.
Torstai: Intervallijuoksu 45 min / 8,2 km. 
Perjantai: Rasvanpolttoaerobic 35 min (sisälsi lihaskuntoliikkeitä reisi-, rinta- ja käsilihaksille) sekä 10 minuutin lihaskuntopiiri.
Lauantai: Lepoa
Perjantai: pyöräilyä 36 min / 11,26km ja kävelyä 50 min / 4,9 km

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Sisustusintoilua

Moikkelis! 
Mulle on iskenyt ihan hirveä pöllökuume. Johtunee siitä että näin Suvi P:n blogissa maailman ihanimmat verhot! 

Oon koittanut metsästää näitä eri liikkeistä tuloksetta. Netistä kankaita.comin sivuilta löysin tätä kangasta hintaan 10,95€/m (mikä kuulostaa aika kalliilta.). En oo ikinä tehnyt verhoja, joten en uskalla tilata tuolta. Mistä mä tiedän paljonko mä kangasta tarvin? Se on varmaan lähinnä ongelma, ei se ompeleminen..
Vallilallakin on jotain pöllöverhoja, mutta ei nämät ole niin kivat ku nuo ylemmät. Ja nyt en voi ostaa minkään muunlaisia verhoja ku oon kerran nähnyt nuo elämäni pöllöverhot :D
Vallilan verhot.

Viikonloppuna ostin Prismasta pöllökuvioisen torkkupeiton 15€:lla. Se on ihan kiva. Vielä voisin hankkia pöllömäisen koristetyynyn. Ja ehkä ne verhot kävelee mua vastaan vielä joskus. Uus sohvakin ois kyl kiva. 

Tällä viikolla sain jonku ihme askartelukohtauksen, ja väkersin vaahteranlehdistä tämmöisen

 Se oli ihan nätti. Mut arvatkaa kauanko se pysy ton näkösenä. Päivän. Että ei siitä paljoa iloa riittänyt.Nyt se roikkuu tuossa seinällä lehdet kuivaneina ja käpristyineinä, enkä jaksa ottaa sitä alas (=


sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Oman elämäni aakkoset

A - Ahvenanmaa. Haluaisin niin käydä siellä.
B - Beer, ei ole muuta alkoholijuomaa jota voisin juoda ja sanoa tykkääväni siitä, paitsi olut. Eikä mikä tahansa olut,vaan Karhu.
C - Croissantit aamupalaksi. Ja kuuman semmoisen väliin sulamaan pari palaa suklaata ni johan on.
D - Dieetit, kuuluu mun elämään kyllä. Tykkään kokeilla erilaisia ruokavalioita.
E - Eläimet. Välitän eläimistä varmaan enemmän ku ihmisistä
F - Fazerin suklaa. Ei ole olemassa parempaa!
G - Gran Canaria, ensimmäinen reissu ulkomaille kutosluokalla. Never gonna forget.
H - Hiihto. Kyllä talvella pitää päästä hiihtämään sillon ku haluaa, että pistäppä luontoäiti sitä lunta tulemaan! 
I - Internet. 
J - Juoksu. Pakko harrastaa vaikka jalat sanoo muuta.
K - Kissat ja koirat :3 Meillä on ollu mun elämäni aikana varmaan 20 kissaa ja yksi koira ku olin tositosi pieni. Ehdottomasti haluan tulevaisuudessa sekä kisun että koirulin.
L - Luonto. Vuosi vuodelta tärkeämpää. Luonnossa virkistyy, rentoutuu ja se hämmästyttää kauneudellaan. Ja miten erinäköstä luonnossa on eri vuodenaikoina. 
M - Musiikki. Sanomattakin selvää että ilman musaa ei olis muakaan.
N - Nukkuminen.
O - Oma sauna. En kyllä kestäisi, jos ei kämpässä olis saunaa.
P - Piano. Koko ikäni suurin piirtein soittanut. Ja oon tosi kiitollinen, ettei mun annettu lopettaa soittamista, vaikka joskus haluisikin lopettaa.
Q - Queens of the stone age. Yks mun lempibändeistä, joka mulle esiteltiin ku olin 9-luokalla. Kolahti heti.
R - Ruoka. Ihmiset jotka ei rakasta ruokaa on tylsiä.
S - Samuli. Ensirakkauteni, hihi.
T - Talvi, rrrakastan! Sillon on niin kaunista, pääsee hiihtään, on joulu...
U - Ulkomaat. Haluan reissun päälle HETI.
V - Valokuvaus. Mukavaa, mutta pitäis päästä jolleki kurssille, että oppis kunnolla.
W - www.fourpiecesofworld.blogspot.com Tää blogi on ollu mulla jo useamman vuoden (tosin vasta poistin parin ensimmäisen vuoden postaukset) ja on pitkäaikaisin blogini. En tiedä miksi kirjoitan, vaikka mulla ei ole paljoa lukijoita, eikä tiettyä tyyliä ja sisältö muuttuu vuosi vuodelta tylsemmäksi. Varmaan vain tottumuksesta.
X - Okei, ei suomen kielessä vaan oo tällä kirjaimella alkavaa järkevää sanaa...
Y - Ystävät. Mulla ei oo paljon kavereita, mutta oon niin kiitollinen niistä kaikista, jotka mun elämässäni on. 
Z - ...eikä tällä. Miks tää ees on aakkosissa? 
Å - å-kielet, kuten ruotsi. Jouduin muuten tänä viikonloppuna puhumaan ruotsia. Menin ihan paniikkiin siitä ja unohdin miten sanotaan "ole hyvä" :DDD
Ä - äiti. Pari vuotta sitten vasta tajusin kuinka tärkeä äiti oikeasti on. Halaus ja osanottoni kaikille, joilla ei ole äitiä <3
Ö - Örvellys. No ei oikeesti. En keksi.